Axel Solitander

"Eduskunta tulee huonompi kuin ennen. Maajusseja täyteen." Näin ennusti vuoden 1927 eduskuntavaalien alla Axel Solitander, joka toimi metsäteollisuuden etujärjestön, Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton asiamiehenä. Hänen tehtävänään oli yrittää vaikuttaa lakien sisältöön siten, että metsäteollisuuden edut otettaisiin huomioon.

Suomi oli 1920-luvulla hyvin maatalousvaltainen maa. Suurin osa suomalaisista teki töitä maatiloilla. Metsäteollisuus ei kuitenkaan pitänyt siitä, että eduskunnassa oli paljon maanviljelijätaustaisia kansanedustajia. Suurena kiistakysymyksenä oli nimittäin se, kuka sai ostaa maata ja millä ehdoilla. Moni maanviljelijä omisti myös metsää. Maalaisväestö ei halunnut, että kaikki metsämaa päätyy teollisuusyritysten omistukseen. Metsäteollisuusyritykset halusivat omistukseensa mahdollisimman paljon metsää. Tätä ristiriitaa pyrittiin ratkaisemaan eduskunnassa.

Metsäteollisuus tarvitsi oman edunvalvojan, joka olisi yhteydessä poliitikkoihin ja kertoisi teollisuuden näkökulmista. Tähän tehtävään päätyi Axel Solitander. Hän syntyi 29.5.1878 Hattulassa, Hämeessä. Hän opiskeli Helsingissä insinööriksi, perehtyi paperiteollisuuden toimintaan ja työskenteli opettajana Tampereella. Päätyönsä Solitander teki Puunjalostusteollisuuden Keskusliitossa vuosina 1922–1940. Hän oli myös Suomen hallituksen kauppa- ja teollisuusministeri vuosina 1930–1931.

Solitanderin äidinkieli oli ruotsi, mikä näkyykin alussa olevan sitaatin hieman kömpelöstä suomen kielestä. Monien kielten osaamiselle oli kuitenkin tarvetta, kun Solitanderin tehtävänä oli myös hoitaa Suomen metsäteollisuuden suhteita ulkomaihin 1900-luvun alkupuoliskolla. Hän kävi kirjeenvaihtoa suomeksi, ruotsiksi, saksaksi ja englanniksi. Suomi kävi jo tuolloin paljon kauppaa Saksan ja Britannian kanssa. Vaikka Suomi oli maatalousvaltainen maa, teollisuuden merkitys kasvoi 1920- ja 1930-luvuilla. Metsäteollisuus oli Suomen tärkein vientiteollisuuden ala.

Axel Solitanderilla oli laaja yleissivistys, ja lukuisissa esitelmissään hän otti kantaa moniin poliittisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Niissä riitti pohtimista 1920- ja 1930-luvuilla. Silloin monet Euroopan maat ajautuivat kansanvallasta diktatuuriin. Muun muassa taloudellisten vaikeuksien takia valtioiden välit kiristyivät ja edettiin kohti toista maailmansotaa, joka alkoi vuoden 1939 syksyllä.

Sodan syttyessä Solitander oli jo tulossa eläkeikään, ja hän lopetti pian työt Puunjalostusteollisuuden Keskusliitossa. Hän kuoli 1.1.1944, eikä siis ehtinyt nähdä sodan päättymistä.

POHDITTAVAKSI:

1) Miten metsäteollisuus pyrki vaikuttamaan lainsäädäntöön 1920- ja 1930-luvuilla?

2) Miten maanviljelijöiden ja metsäteollisuuden edustajien tavoitteet erosivat toisistaan?

FM Ahto Apajalahti


LÄHDELUETTELO:

Sitaatti: Axel Solitanderin kirje K. P. Aitiolle 17.5.1927. Elinkeinoelämän keskusarkisto, Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto ry:n arkisto, Axel Solitanderin kirjeenvaihto, ko 687.

Arkistolähteet:

Elinkeinoelämän keskusarkisto

Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto ry:n arkisto

Pöytäkirjat

Esitelmät ja kirjoitukset

Axel Solitander

Kirjeistö

Axel Solitander

Kirjallisuus:

Häggman, Kai. Metsän tasavalta. Suomalainen metsäteollisuus politiikan ja markkinoiden ristiaallokossa 1920–1939. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006.

Kuisma, Markku. Sodasta syntynyt. Itsenäisen Suomen synty Sarajevon laukauksista Tarton rauhaan 1914–1920. WSOY, 2010.

Lisämateriaalia:

http://yle.fi/uutiset/3-9117132