Reino Tuokko

Voiko maapallon räjäyttää atomipommilla? Tätä kysymystä pohdittiin Helsingin Sanomissa vuonna 1945, kun Yhdysvallat pudotti Japaniin kaksi atomipommia toisen maailmansodan lopussa. Jutun kirjoittaja oli fyysikko Reino Tuokko, joka tuohon aikaan työskenteli Helsingin yliopistossa. Vuonna 1949 hän siirtyi Yleisradioon ja aloitti vuonna 1960 Helsingin Sanomissa lehden, ja todennäköisesti koko maan, ensimmäisenä tiedetoimittajana.

Suomen talous kasvoi 1950- ja 1960-luvuilla, ja Suomi muuttui maatalousvaltaisesta teollisuusyhteskunnaksi. Tällöin tärkeään asemaan nousi koulutuksen lisääminen. Nähtiin, että pian tarvittaisiin aiempaa koulutetumpia työntekijöitä. Tuolloin hyväksyttiinkin uusi peruskoulujärjestelmä, ja myös yliopistojen ja niiden opiskelijoiden määrä kasvoi huomattavasti. Samalla nähtiin aiempaa tärkeämmäksi, että kaikki saisivat uusimpia tietoja tieteen tutkimustuloksista. Sanomalehdet alkoivat palkata erityisiä tiedetoimittajia kertomaan tieteestä lukijoille.

"Enää ei riitä se tieto, minkä opettajat jakavat koulussa", arvioi Tuokkokin. Hän syntyi 19.8.1909 Uukuniemellä (nykyisin osa Parikkalaa), Etelä-Karjalassa. Hän väitteli fysiikan alalta tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 1939. Sotien aikana hän toimi meteorologina. Meteorologit toimittivat rintamalla olleille joukoille tärkeitä tietoja sääolosuhteista. Työskennellessään Yleisradiossa 1950-luvulla Tuokko keskittyi muun muassa luonnontieteitä käsittelevien ohjelmien tekoon eli luonnontieteiden popularisointiin. Samojen aiheiden parissa hän jatkoi tiedetoimittajana Helsingin Sanomissa 1960-luvulla.

Tuokko sai journalistiuransa aikana seurata kylmän sodan suurvaltojen, Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välistä avaruuskilpailua. Hän joutui myös pohtimaan, aiheuttiko suurvaltojen ydinasevarustelu ydinsodan uhkaa Suomessakin. Myös monet muut tuoreet löydöt DNA:sta mannerlaattojen liikkumiseen kuuluivat tieteen eturintamaan. Näitä saavutuksia Tuokko pyrki selostamaan suomalaisille, jotka asuivat kansainvälisen tiedeyhteisön näkökulmasta tuolloin vielä aika syrjäisessä maassa.

Avaruustutkimuksen kehitystä seurannutta Tuokkoa pohditutti myös mahdollinen älykäs elämä ulkoavaruudessa. Avaruusolioiden tapaaminen saattoi olla uhka: ”Ehkä meitä pidetään niin arvottomina, että meidät voidaan pyyhkäistä pois, kuten kärpänen isketään hengiltä lätkällä.” Toisaalta kohtaaminen voisi merkitä suurta edistystä: ”Todennäköisesti saisimme tiedot uudesta tieteestä ja tekniikasta, tekisimme miljoonan vuoden hypyn kehityksessä. Kaikki pulmamme ratkaistaisiin.”

Radio- ja sanomalehtiuransa ohessa Tuokko käänsi kymmeniä ulkomaisia luonnontieteitä popularisoivia teoksia suomeksi, ja kirjoitti kymmenisen omaa teosta. Hän kuoli kesken tuotteliaan kautensa 19.5.1968. Avaruustutkimuksesta paljon kirjoittanut Tuokko ei siten ehtinyt nähdä ihmisen ensimmäistä käyntiä kuussa, joka tapahtui reilu vuosi hänen kuolemansa jälkeen.

POHDITTAVAKSI:

1) Miksi Suomen sanomalehtiin tulivat 1960-luvulla ensimmäiset tiedetoimittajat?

2) Miten kylmän sodan suurvaltojen avaruuskilpailu ja ydinasevarustelu vaikuttivat Suomeen?

FM Ahto Apajalahti

LÄHDELUETTELO:

1. sitaatti: Helsingin Sanomat (HS) 10.6.1962, s. 6.

2. sitaatti: HS 17.5.1963, 15.

Biografiset tiedot Tuokosta:

HS 12.11.1949, s. 6; 7.11.1959, s. 9; 21.5.1968, s. 9.

HESA. Sanoma OYn henkilökunnan lehti 1/1960, s. 25.

Apajalahti, Ahto. Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia. Tapauksina Reino Tuokko ja Helsingin Sanomat 1960-luvulla. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, 2015.