Aino Aalto

Aino Mandelin (vuodesta 1906 Marsio) syntyi 1894 Helsingissä. Aino vietti lapsuutensa Helsingissä ja perhe asui muun muassa tuolloisen kaupungin laidalla Ruoholahden villoilla. Samassa pihapiirissä asui myös tuleva Suomen pääministeri Väinö Tanner, joka on muistellut Marsioiden kodin henkeä vakaan hämäläiseksi, mutta samalla avoimeksi ja iloiseksi. Aino aloittikin Teknillisessä korkeakoulussa ennen Suomen itsenäistymistä vuonna 1913. Ainon uravalinta oli naiselle poikkeuksellinen, mikä sekin kertoo lapsuudenkodin ilmapiiristä. Aino kuuluu ensimmäiseen naissukupolveen, joka opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa muodostaen vahvan sisarhengen.

Vuonna 1923 Aino aloitti työt Alvar Aallon toimistossa. Arkkitehtipariskunnan yhteinen taival sinetöitiin seuraavana vuonna, jolloin he avioituivat.

Uransa alkuvuosina Aino ja Alvar suunnittelivat yhdessä paljon huonekaluja ja sisustusratkaisuja. Heidän merkittävin yhteinen projektinsa oli Paimion tuberkuloosiparantola, jonka suunnittelukilpailun he voittivat. Aino osallistui Alvarin ohella parantolan huonekalujen ja sisustuksen suunnitteluun. Tämän jälkeen 1932 Aino suunnitteli myös kuuluisan Aino-astiaston, joka palkittiin Milanon triennaalissa kultamitalilla 1936.

Paimion parantola oli kuitenkin pariskunnan yhteiselle elämälle käänteentekevä. Alvarin Paimio-tuoli nousi maailman maineeseen 1930-luvulla ja synnytti tarpeen myyntiorganisaation kehittämiselle. Aallot perustivat yhdessä osakeyhtiö Artekin Nils-Gustaf Hahlin ja rahoittaja Maire Gullichsenin kanssa. Seuraavina vuosina Aino oli suunnittelemassa Artekille kokonaisvaltaista mallistoa. Myöhemmin Aino nousi yrityksen toimitusjohtajaksi, mutta ei lopettanut suunnittelutyötä. Ainon missio oli käytännöllisyyden ja kauneuden yhdistäminen. Hän pohti ratkaisunsa huolellisesti loppuun saakka ja vaikutti merkittävästi suomalaiskansalliseksi kehittyneeseen astia- ja huonekalumuotoiluun.

Aino Marsio-Aalto menehtyi 1949. Ainon sanotaan jääneen miehensä Alvarin suuruuden varjoon. Ainon panostusta ja merkitystä ei ole muistettu korostaa riittävästi ja ”ainomainen” muotokieli on sekoitettu helposti puolison tekemäksi. Ennenaikainen kuolema on myös saattanut vaikuttaa Ainon osittaiseen unohdukseen ja hänen lahjakkuutensa huomiotta jättämiseen.

POHDITTAVAKSI:

1) Miten Aino Aalto vaikutti siihen, miltä suomalaisuus näyttää?

2) Miksi Aino jäi miehensä varjoon?

3) Miksi oli harvinaista, että nainen opiskeli arkkitehdiksi?

FM Katja Tikka


LÄHDELUETTELO:

Heporauta, Arne & Hipeli, Mia & Launonen, Marjaana & Mikonranta, Kaarina & Suominen-Kokkonen, Renja & Kinnunen, Ulla (toim.): Aino Aalto. Helsinki Jyväskylä: Alvar Aalto Säätiö, Alvar Aalto -museo, 2004

Suominen-Kokkonen, Renja: Marsio-Aalto, Aino: Kansallisbiografia-verkkojulkaisu 11.10.2005. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/1386/

Lisämateriaalia:

https://fi.pinterest.com/raijaf/aino-aalto-designer-1894-1949/